Nyt oli niin hämärää unimaailmaa, että pakko jakaa se tännekin, koska tää liittyi myös mun puotiin:
Ystäväni Porista tarjosi diiliä, että jos salakuljetan hänelle kilon kokaiinia Ruotsista hänelle, saisin häneltä hänen vanhan keikkabussinsa muutettuna myymäläautoksi (Sama bussi millä kiersimme muutaman bändin kanssa Eurooppaa jokunen vuosi sitten) ja niin, että takaosassa olisi pieni makkari. Sanoin, että vihaan huumeita kuin ruttoa, enkä todellakaan lähde tuohon hommaan, mihin Jussi sanoi, että just sen takii se onkin niin hyvä, kun kukaan ei sitten epäile mua.
Jostain syystä suostuin siihen ja messiin lähti joku mulle entuudestaan tuntematon punapäinen mimmi, joka oli Jussin kaveri ja hoitaisi kaupat Tukholmassa. No, kaikki meni siihen saakka hyvin, kunnes pääsimme takaisin Stokiksessa laivalle. Jostain syystä sain vihiä, että huumepoliisi olisi Stadissa vastassa ja tietäisi odottaa koirien kanssa.
Saimme kuitenkin kuningasajatuksen, koska siellä oli myös teekkariristeily samaan aikaan, niin myimmekin kaiken jo laivalla (sain siihen luvan tältä punapäältä). Ongelma oli vaan, että arvatkaapa oliko sitä rahaa vähän vitusti sen jälkeen. Hytti täynnä setelitukkoja muutaman miljoonan euron edestä eikä tosiaankaan pieniä seteleitä. Ongelmaa jeesasi vähän se, että saimme vaihdettua laivan baareissa ja kaupoissa niitä isoiksi rahoiksi ja pääsimme kuin pääsimmekin Stadin puolelle rahojen kanssa, missä mulla oli venaamassa viimeisen päälle huollettu ja kunnostettu Scania!
Ainoa ja viimeinen ongelma unessa oli, että mihin hittoon saan sen bussin parkkeerattua, miten selitän sen vaimolle että mistä se on peräisin ja sen, että olin ollut pari päivää reissussa ja en ollut siitä pahemmin ilmoitellut, kun Jussin perkele oli sen kieltänyt... Kaikenlaista se alitajunta mieleen tuo. Voisiko johtua näistä kahdesta kuvasta mitkä viimeistelin eilen
Ps. se punapää voisi ilmoittautua, että saisi uusia hienoja mainoskuvia Horror-Shopille
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentin.